Kuistilla edistytään ja Sohvilta lähti karvat

Ja hiton sade kun saa ukko kantaa sirkkeliä kuistille ja ulos kymmeniä kertoja - yksi lista saatiin eilen sahattua!!!! No sain villat joka koloseen tuputettua, loppu vaiheessa piti vetää jo huivia suun ja nenän eteen kun villan pöly tukehdutti. Tänään sitten Toni sai loput listat paikalleen - oven pielet vielä ja sitt on kaikki klaaria.


Tänään aamulla kun heräsi niin oli mieletön alo - LOMA - kello oli mitä sattui ja saikin olla, minnekkään en ollut luvannut mennä. En muista milloin olisi ollut sellaista tunnetta eloni aikana ennen. Äkkiä tosin keksittiin tekemistä, ajeltiin Haminaan takaladon lihakauppaan, suu oli kostea syljestä ja suunniteltiin mitä ostetaan. Lomalaisilla on onneksi aikaa ajella miten sattuu - kauppa on auki keskiviikosta lauantaihin ja kas tänään on tiistai....Kuivi sylki suussa äkkiä, mutta nyt on reitti opiskeltu ja ens kerralla ostoksille.

Illan edellä sitten meidän uljas karvainen koiramme lähti kampaajalle. Näin jälkeen päin ajatellen en ole varma oliko ajatus hyvä, siis järkevästi ajatellen oli, mutta tunteella ei. Voisin kuvitella,  että sisareni koki samaa ahdistusta kun Santerin hiukset piti leikata ennen armeijaa...ei sillä, että pitäisin koiraa lapsenani tai vertaisin sisareni poikaa, omaa rakasta kummilastani koiraan...no taitaa tilanne vain paheta selittämällä. Ehkä kuva kertoo mitä ajattelen.

Niinpä...kasvaahan se karva juu.... huomenna mamma menee itse kampaajalle ja se parhaiten nauraa kuka viimeksi nauraa...Osaakohan koirat nauraa?